Ma 14.12.2009
Heräämme aamulla Göteborgissa ja Tourist Patrol lähtee jälleen katsastamaan kaupunkia. Löydämme ruokapaikan, josta saamme perunamuusia ja lihapullia. Uskomaton fiilis. Keikkapaikan takahuone on todella ahdas, Winterbornille ja Delainille on varattu noin 6 neliömetrin kokoinen huone, onhan meitä yhteensä 14. Keikka sujuu kuitenkin hienosti ja ruotsalaisyleisö on Winterbornille todella suotuisaa. Illalla matka jatkuu kohti Tukholmaa.
Ti 15.12.2009
Viisi viikkoa sitten astuimme kiertuebussiin ja tuntuu kuin olisi mennyt vain hetki kun olemme jo Tukholmassa ja kiertueen viimeisellä keikalla. Käymme keskustassa rämpimässä tuulisessa räntäsateessa hetken, kunnes hyppäämme taksiin ja takaisin keikkapaikalle. Kun on kiertueen viimeinen keikka, on luvassa tietenkin jotain spesiaalia:
Winterborn aloittaa keikan ja kaikki sujuu hienosti. Yllätyksenä saamme kuitenkin jo toisen biisin jälkeen korviimme hollantilaista kansanmusiikkia huiluilla soitettuna. Alkaahan se naurattaa, yleisö on vähän ihmeissään miksi naureskelemme, kun he eivät sitä kuitenkaan kuulleet. Keikka jatkuu ja toiseksi viimeisen kappaleen lopussa yllättäen mukanamme soittaa myös toinen rumpali Sonatan Tommyn rummuilla. Kannuissa on tonttulakkiin ja punanenään pukeutunut Tony. Winterbornin setin jälkeen Vapola, Koskela ja Hänninen poistuu lavalta ja heidät korvaa ryhmän Mental Care Foundationiksi täydentävä Henkka Sonatasta, esitämme Ruotsalaisille yhden kappaleen kotikutoista thrashia. Yleisö on ihmeissään.
Delainin setti sujuu ilman isompia pelleilyjä, tosin vain viimeiseen kappaleeseen saakka, kapuamme Tonyn kanssa lavalle huvittelemaan videokameran kanssa, he luulevat, että yllätys on siinä, tosiasiassa ei. Henkka on varustautunut omalla syntikallaan ja soittaa Delainin Pristine -kappaleen loppusoiton päälle Europen Final Countdownin teeman, joka sopii kappaleeseen vähän turhan hyvin. Aluksi soitto menee vain monitoreihin, mutta Ahti innostuu ja juoksee etupään miksauspöydälle ja jakaa ilon myös koko yleisölle. Kaikki muut ottavat asian huumorilla, mutta kappaleen säveltäjä Martijn ei ihan täysin ymmärrä vitsiä. Myöhemmin illalla hänkin kuitenkin osaa jo nauraa asialle.
Delainin Charlotte on laulanut Sonatan kanssa kappaleen Last Drop Falls lähes koko kiertueen ajan. Nyt Tony esittelee jälleen tavalliseen tapaan Charlotten yleisölle, mutta lavalle kapuaakin tonttupukuun pukeutunut miksaajamme. Pienen naureskelun jälkeen show kuitenkin jatkuu normaalisti. Fullmoon -kappaleessa Winterborn päättää kuvittaa kappaleen teeman ihmisvartaloita käyttäen. Kappaleen kertosäkeessä lavalla loistaakin neljä täysikuuta. Don't Say A Wordissa vielä Sonatan teknikot käyvät esittämässä kappaleen instrumentaaliosion käyttäen leikkisoittimia pukeutuen pelleasuihin.
Keikka päättyy ja juhlistamme haikeina kiertueen päättymistä keikkapaikalla bussin lähtöön saakka. Hollantilaiset lähtevät takaisin kotiin ja he heittävät meidät satamaan hotelliin. Hyvästelemme Delainit ja menemme nukkumaan.
16.12.2009
Matkapäivä, aamulla puoli seitsemältä herätys. Muutaman tunnin nukkumisen jälkeen taksilla laivalle ja hyttiin uudestaan nukkumaan. Päivällä herään ja käyn kahvilla ja ostoksilla, laivalla ollaan ja kyllähän se suomalaisuus näkyy heti. Esiintyvänä artistina on Ari Klem ja Pajatso. Huh huh. Lihapullia ja perunamuusia taas vaihteeksi syömään ja sen jälkeen katsastamaan Bruce Willisin uusi elokuva laivan elokuvateatteriin, matka kuluu mukavammin näin. Puolen vuorokauden risteilyn jälkeen Turussa ja siirtyminen junaan, pari tuntia Tampereelle ja tunnin vaihto kohti Kokkolaa. 5 viikkoa ollaan oltu reissussa ympäri ämpäri ja ainoa liikennemyöhästyminen 25000 kilometrin matkalla Serbian siltaan ajamisen lisäksi tapahtuu vajaaksi neljäksi tunniksi tarkoitetulla Tampere - Kokkola välillä. Juna pysähtyy noin 30 km ennen kotia ja odotamme paikalla lähes 4 tuntia. Puoli kahdeksalta vihdoin aamulla kotona. Kylmähän täällä on.
Thursday, December 17, 2009
Monday, December 14, 2009
Pe 11.12.2009
Matkapäivä. Iltakuuteen saakka aika kuluu bussissa lukien ja elokuvia katsellen sekä formula 1 peliä kilpaillen. Laivamatkalla kohti Norjaa menemme buffetillalliselle Sonatan porukan kanssa, muutama tunti ruokaa ja juomaa liikaa nauttien ja sitten vielä loppumatkaksi Tax Of The Freen kautta ravintolaan kuuntelemaan norjalaista yhdenmiehen humppaorkesteria. Ahtin osuva kommentti orkesterista: "Tuo kaveri taitaa osata ohjelmoida paremmin kuin soittaa ja laulaa". Takaisin bussiin ja vietämme Winterborn -pikkujoulua, joulumusiikki soi ja syömme konvehteja. Elokuva vielä pyörimään ja valmis nukkumaan.
La 12.12.2009
Norjan Stavanger on kiertueen ehdottomasti viihtyisämpiä kaupunkeja. Hienoa palata Skandinaviaan, jossa ilma on raikasta ja kaikkialla puhdasta ja siistiä. Kiertelemme päivän hienoa keskustaa ja käymme kuppilassa katsomassa jalkapalloa kahvikupposen ääressä. Keikkapaikan lava on jälleen pieni ja paikkakin vain 700 hengelle. Aloitamme keikan puoli yhdeksältä lähes tyhjälle salille. Paikalla oleva yleisö on kuitenkin yllättävän hyvin mukana. Porukkaa valuu pikku hiljaa lisää ja Sonatan aloittaessa sali on jo lähes täynnä ja meininki on raivoisa. Lähdemme Peppe's Pizzaan syömään järjettömän isot ja maukkaat pizzat. Hyvä jatkaa kohti Osloa.
Su 13.12.2009
Oslossa ollaan ja keikkapaikkana todella hieno, 1750 hengen auditoriomainen sali. Samaan aikaan samassa kaupungissa soittaa In Flames ja Killswitch Engage, joten pelkäämme hieman yleisökatoa. Kaupunkikierroksella kuljemme kilpailevan retkueen keikkapaikan ohi, se on 4000 hengen Spektrum. Jonoa piisaa ovella jo aamupäivästä.
Keikkamme alkaa jälleen norjalaiseen tapaan todella myöhään, klo 20.30 (Suomalaiset keikkapaikat HUOM!). Yleisökadosta ei ole onneksi tietoakaan ja keikasta tulee todella onnistunut. Yleisö laulaa Winterborninkin mukana.
Illalla katson ensimmäistä kertaa Sonatan keikan alusta loppuun. Paikan yläparvella on täydellinen paikka seurata rauhassa konserttia. Suosittelen kaikille melodisen hevin ystäville Sonatan näkemisen livenä, todella hieno orkesteri ja hyvä keikka. Ruotsiin.
Matkapäivä. Iltakuuteen saakka aika kuluu bussissa lukien ja elokuvia katsellen sekä formula 1 peliä kilpaillen. Laivamatkalla kohti Norjaa menemme buffetillalliselle Sonatan porukan kanssa, muutama tunti ruokaa ja juomaa liikaa nauttien ja sitten vielä loppumatkaksi Tax Of The Freen kautta ravintolaan kuuntelemaan norjalaista yhdenmiehen humppaorkesteria. Ahtin osuva kommentti orkesterista: "Tuo kaveri taitaa osata ohjelmoida paremmin kuin soittaa ja laulaa". Takaisin bussiin ja vietämme Winterborn -pikkujoulua, joulumusiikki soi ja syömme konvehteja. Elokuva vielä pyörimään ja valmis nukkumaan.
La 12.12.2009
Norjan Stavanger on kiertueen ehdottomasti viihtyisämpiä kaupunkeja. Hienoa palata Skandinaviaan, jossa ilma on raikasta ja kaikkialla puhdasta ja siistiä. Kiertelemme päivän hienoa keskustaa ja käymme kuppilassa katsomassa jalkapalloa kahvikupposen ääressä. Keikkapaikan lava on jälleen pieni ja paikkakin vain 700 hengelle. Aloitamme keikan puoli yhdeksältä lähes tyhjälle salille. Paikalla oleva yleisö on kuitenkin yllättävän hyvin mukana. Porukkaa valuu pikku hiljaa lisää ja Sonatan aloittaessa sali on jo lähes täynnä ja meininki on raivoisa. Lähdemme Peppe's Pizzaan syömään järjettömän isot ja maukkaat pizzat. Hyvä jatkaa kohti Osloa.
Su 13.12.2009
Oslossa ollaan ja keikkapaikkana todella hieno, 1750 hengen auditoriomainen sali. Samaan aikaan samassa kaupungissa soittaa In Flames ja Killswitch Engage, joten pelkäämme hieman yleisökatoa. Kaupunkikierroksella kuljemme kilpailevan retkueen keikkapaikan ohi, se on 4000 hengen Spektrum. Jonoa piisaa ovella jo aamupäivästä.
Keikkamme alkaa jälleen norjalaiseen tapaan todella myöhään, klo 20.30 (Suomalaiset keikkapaikat HUOM!). Yleisökadosta ei ole onneksi tietoakaan ja keikasta tulee todella onnistunut. Yleisö laulaa Winterborninkin mukana.
Illalla katson ensimmäistä kertaa Sonatan keikan alusta loppuun. Paikan yläparvella on täydellinen paikka seurata rauhassa konserttia. Suosittelen kaikille melodisen hevin ystäville Sonatan näkemisen livenä, todella hieno orkesteri ja hyvä keikka. Ruotsiin.
Thursday, December 10, 2009
Ke 9.12.2009
Takaisin polkupyöräilijöiden luvattuun maahan, Hollantiin. Käsittämätön määrä polkupyöräkansaa liikkeellä joka paikassa. Tällä kertaa Tilburgiin, jossa lähdemme kiertämään kaupunkia koko päiväksi. Illan keikka alkaa olla rutiinia, hienoa hommaa. Kolme minuuttia ennen keikkaa kulisseissa odottaessa intronauhaa iskee haikeus. Tällä erää tätä hienoutta on enää kuuden keikan verran jäljellä. Keikka menee hienosti ja yleisö on todella hyvää. Vieläkin aktiivisempaa kuin belgialaiset. Keikan jälkeen kylille takaisin syömään ja taas tien päälle.
To 10.12.2009
Amsterdam. Tourist patrol lähtee taas kiertään kaupunkia toisen patrolin jäädessä bussiin nukkumaan. Hieno kaupunki ja ostoskatua riittää ja riittää ja riittää. Käymme katsastamassa jälleen hienon kirkon, jonka jälkeen lähdemme kiireellä oikomaan kohti keikkapaikkaa, koska sound check lähestyy uhkaavasti. Eksymme. Pieni paniikki iskee päälle kun maamerkeistä ei voi tietää mitenkään missä päin kylää olemme. Kaikki talot on samanlaisia, samanlaisen kanavan rannalla. Puolen tunnin harhailun jälkeen onneksi paikka löytyy. Hienossa salissa olevalle lavalle on kiva kavuta, onhan itse Beatlesit lämmittäneen lauteet muutamia kymmeniä vuosia aiemmin. Keikka alkaa ja taas heti yleisön läsnäolo on erittäin hienoa. Keikan jälkeen tapaamme tuttuja kotomaasta ja käymme syömässä hyvin ennen 1200 kilometrin siirtymätaivalta Norjaan.
Takaisin polkupyöräilijöiden luvattuun maahan, Hollantiin. Käsittämätön määrä polkupyöräkansaa liikkeellä joka paikassa. Tällä kertaa Tilburgiin, jossa lähdemme kiertämään kaupunkia koko päiväksi. Illan keikka alkaa olla rutiinia, hienoa hommaa. Kolme minuuttia ennen keikkaa kulisseissa odottaessa intronauhaa iskee haikeus. Tällä erää tätä hienoutta on enää kuuden keikan verran jäljellä. Keikka menee hienosti ja yleisö on todella hyvää. Vieläkin aktiivisempaa kuin belgialaiset. Keikan jälkeen kylille takaisin syömään ja taas tien päälle.
To 10.12.2009
Amsterdam. Tourist patrol lähtee taas kiertään kaupunkia toisen patrolin jäädessä bussiin nukkumaan. Hieno kaupunki ja ostoskatua riittää ja riittää ja riittää. Käymme katsastamassa jälleen hienon kirkon, jonka jälkeen lähdemme kiireellä oikomaan kohti keikkapaikkaa, koska sound check lähestyy uhkaavasti. Eksymme. Pieni paniikki iskee päälle kun maamerkeistä ei voi tietää mitenkään missä päin kylää olemme. Kaikki talot on samanlaisia, samanlaisen kanavan rannalla. Puolen tunnin harhailun jälkeen onneksi paikka löytyy. Hienossa salissa olevalle lavalle on kiva kavuta, onhan itse Beatlesit lämmittäneen lauteet muutamia kymmeniä vuosia aiemmin. Keikka alkaa ja taas heti yleisön läsnäolo on erittäin hienoa. Keikan jälkeen tapaamme tuttuja kotomaasta ja käymme syömässä hyvin ennen 1200 kilometrin siirtymätaivalta Norjaan.
Wednesday, December 9, 2009
Ti 8.12.2009
Delainit nousevat jälleen kotoansa bussiin ja nytkähdämme kohti Saksan Hannoveria. Nopea vilkaisu kylän raittia ennen sound checkiä. Keikkapaikalla on jälleen puitteet hienosti kunnossa, ruokatarjoilu on erinomaista, varsinkin lihamureke. Winterin keikka alkaa klo 20 ja täysi salillinen saksalaisyleisöä on erittäin hyvin mukana meiningissä. Kiertueen paras Saksan keikka ehdottomasti. Keikan jälkeen käymme porukalla syömässä ja bussiin katsomaan leffoja ja matka jatkuu jälleen kerran kohti Hollantia. Hannover hallussa.
Delainit nousevat jälleen kotoansa bussiin ja nytkähdämme kohti Saksan Hannoveria. Nopea vilkaisu kylän raittia ennen sound checkiä. Keikkapaikalla on jälleen puitteet hienosti kunnossa, ruokatarjoilu on erinomaista, varsinkin lihamureke. Winterin keikka alkaa klo 20 ja täysi salillinen saksalaisyleisöä on erittäin hyvin mukana meiningissä. Kiertueen paras Saksan keikka ehdottomasti. Keikan jälkeen käymme porukalla syömässä ja bussiin katsomaan leffoja ja matka jatkuu jälleen kerran kohti Hollantia. Hannover hallussa.
Monday, December 7, 2009
Su 6.12.2009
Maihinnousu Normandiaan ja siitä matka jatkuu kohti Belgian Antwerpia. Keikkapaikalla taas vaihteeksi kokoa ja todella hyvä ruoka sekä suihkumahdollisuudet. Paluu sivistykseen Britannian kehitysmaasta. 1100 hengen sali ahtautuu täyteen ja keikalla meininki on hieno, varsinkin kun Jukka ja Teemu esittävät Suomen lipun liehuessa Finlandian Sonatalaistenkin saapuessa kanssamme lavalle. Todella hieno hetki. Tony laulaa Maamme -laulun Sonatan setissä. Mukana ollaan siis juhlistamassa itsenäistä Suomea vaikka täällä Begiassa olemmekin. Keikan jälkeen bussiin ja kohti Hollantia viettämään vapaapäivää viiden keikkapäivän jälkeen.
Ma 7.12.2009
Takaisin samassa Utrechtin kompleksissa, jossa jo viikko sitten päivystimme pakkovapaat. Tänään tarkoituksenamme on käydä Amsterdamissa viettämässä päivää, mutta juna-aikataulut menevät niin että matka jää haaveeksi. Bussilla kohti Utrechtin keskustaa ja todella hienoa sekä viihtyisää vanhaa kaupunkia. Kiertelemme ostoskeskuksia ja kahviloita sekä katsastamme vanhan kirkon. Päivälliselle vielä hienoon italialaiseen ravintolaan ja kävellen takaisin treenikämppä/baarikompleksin pihalla nököttävää keikka-autoamme. Virkistävä ja terveellä tavalla myöskin väsyttävä vapaapäivä takana.
Maihinnousu Normandiaan ja siitä matka jatkuu kohti Belgian Antwerpia. Keikkapaikalla taas vaihteeksi kokoa ja todella hyvä ruoka sekä suihkumahdollisuudet. Paluu sivistykseen Britannian kehitysmaasta. 1100 hengen sali ahtautuu täyteen ja keikalla meininki on hieno, varsinkin kun Jukka ja Teemu esittävät Suomen lipun liehuessa Finlandian Sonatalaistenkin saapuessa kanssamme lavalle. Todella hieno hetki. Tony laulaa Maamme -laulun Sonatan setissä. Mukana ollaan siis juhlistamassa itsenäistä Suomea vaikka täällä Begiassa olemmekin. Keikan jälkeen bussiin ja kohti Hollantia viettämään vapaapäivää viiden keikkapäivän jälkeen.
Ma 7.12.2009
Takaisin samassa Utrechtin kompleksissa, jossa jo viikko sitten päivystimme pakkovapaat. Tänään tarkoituksenamme on käydä Amsterdamissa viettämässä päivää, mutta juna-aikataulut menevät niin että matka jää haaveeksi. Bussilla kohti Utrechtin keskustaa ja todella hienoa sekä viihtyisää vanhaa kaupunkia. Kiertelemme ostoskeskuksia ja kahviloita sekä katsastamme vanhan kirkon. Päivälliselle vielä hienoon italialaiseen ravintolaan ja kävellen takaisin treenikämppä/baarikompleksin pihalla nököttävää keikka-autoamme. Virkistävä ja terveellä tavalla myöskin väsyttävä vapaapäivä takana.
Sunday, December 6, 2009
Ke 2.12.2009
Aamulla hollantilaiset tulevat takaisin bussille ja matkamme jatkuu kohti Saksaa, tämän illan keikka on Dortmundissa. Keikkapaikka on viihtyisä ja ruokatarjoilut taas todella hyvät. Takahuoneessa kunnon vessat ja suihkut. Sali ahtautuu illalla taas täyteen metallin ystäviä. Perinteinen saksalaisyleisö, ovat meiningissä mukana, mutta eivät osoita sitä juuri mitenkään. Ahdistavaa. No keikka sujuu kuitenkin hyvin. Illan päälle törmään takahuoneen käytävillä Stratovarius-kaksikkoon Jörg Michael ja Jens Johansson. Vaihdan pari sanaa Jensin kanssa, joka kehottaa nauttimaan alkoholia, kehotuksesta huolimatta menen kuitenkin bussiin ja nukun kohti seuraavaa päivää.
To 3.12.2009
Aamulla herätys: kaksi minuuttia aikaa mennä passintarkastukseen. Olemme Ranskassa ja lähdössä lautalla kohti Englantia. Passintarkastuksen jälkeen takaisin bussiin odottelemaan noin tunniksi, jonka jälkeen pääsemme lautalle. Aamukahvit ja sen jälkeen pelaamaan rallipelejä matkan ajaksi. Reilun tunnin lauttamatkan jälkeen takaisin bussiin ja kohti Lontoota.
Päivä kuluu kierrellen Lontoon katuja ja kahviloita. Illalla kiertuemanagerimme Rik hoputtaa meidät lavalle ja intronauha lähtee soimaan. Monitorimiksaajamme Perttu osui tuurilla paikalle kanakori kourassa, jos ei olisi sattunut, olisimme joutuneet aloittamaan täysin ilman monitorointia. Keikan jälkeen kuulin että aloitimme tietämättämme kymmenen minuuttia liian aikaisin, ja edes kaikki yleisö ei ollut ehtinyt vielä jonottaa sisälle. Rik ison kihon eli Sonatan kiertuemanagerin, Neubin, puhutteluun. Winterborn vetää kuitenkin kiertueen parhaan keikan ja yleisö on villinä ihan eri meiningillä kuin Saksassa. Lontoo on hanskassa. Täpötäyteen ahdetusta salista kuulee myös yllättävän paljon suomenkielisiä huutoja. Keikan jälkeen tapaan tuttujani Lontoosta ja tämän jälkeen bussi jatkaa matkaa taas kohti seuraavaa keikkapaikkaa.
Pe 4.12.2009
Tämän päivän keikka on Hard Rock Hell -festivaaleilla Prestatynissa, Walesissa. Olemme aamulla herätessäni jo keikkapaikan pihalla, iso ja kolkko sekä osittain ränsistynyt lomakohde, jossa on hotellit, vesipuistot ja pelihallit. Aamiaisella tarjoillaan upporasvassa paistettuja leipiä ja kananmunia. Ei ihan suomalaiseen makuun, ei. Päiväksi kiertelemään leppoisaa Emmerdalen näköistä Prestatynin kylää. Vapola innostuu ottamaan Shred Patrol -tatuoinnin ja Teemun kanssa menemme parturiin ja kirkkoon. Pitkän kiertelyn jälkeen takaisin keikkapaikalle, jossa jo bändit olivat alkaneet soittamaan, meidän soittoaikamme on varttia vaille kaksitoista illalla. Kauhealla häslingillä vaihto edellisen bändin jälkeen ja suttaus voi alkaa. Keikka menee pieniä teknisiä ongelmia lukuun ottamatta ihan hyvin.
Steve Harris käy katsastamassa Sonatan keikan lavan sivusta ja ilmoittaa että tulee vielä moikkaamaan bändiä, Winterbornin porukkahan on tottakai myös odottamassa, milloin bassolegenda pärähtää kehiin. Tekstiviesti, ettei jaksakaan enää lähteä hotellilta takaisin pelipaikoille. Ilmoittaa että Sonatalla varmaan riittää hännystelijöitä ilman häntäkin. Pettyneitä naamoja ympäri Sonatan takahuonetta.
La 5.12.2009
Aamulla menemme bändin porukalla katsastamaan Dudleyn torielämää ja kahvittelemaan keskustan kuppilaan. Soundcheckit menee jälleen myöhäiseksi, koska lava on käsittämättömän pieni ja korkea ja Sonatan aikataulut venytvät. 22 minuuttia ennen keikan alkua saamme kuitenkin kaikki valmiiksi ja pikaisen ruokailun jälkeen aloitamme keikan. Täydellisen valmistautumattomuuden jälkeen keikka osoittautuu todella positiiviseksi yllätykseksi. Yleisöä on paikalla paljon ja he ovat hyvin mukana. Illan päätteeksi vielä fiilistelemme salissa ennen kuin bussi lähtee takaisin kohti Euroopan mannerta.
Aamulla hollantilaiset tulevat takaisin bussille ja matkamme jatkuu kohti Saksaa, tämän illan keikka on Dortmundissa. Keikkapaikka on viihtyisä ja ruokatarjoilut taas todella hyvät. Takahuoneessa kunnon vessat ja suihkut. Sali ahtautuu illalla taas täyteen metallin ystäviä. Perinteinen saksalaisyleisö, ovat meiningissä mukana, mutta eivät osoita sitä juuri mitenkään. Ahdistavaa. No keikka sujuu kuitenkin hyvin. Illan päälle törmään takahuoneen käytävillä Stratovarius-kaksikkoon Jörg Michael ja Jens Johansson. Vaihdan pari sanaa Jensin kanssa, joka kehottaa nauttimaan alkoholia, kehotuksesta huolimatta menen kuitenkin bussiin ja nukun kohti seuraavaa päivää.
To 3.12.2009
Aamulla herätys: kaksi minuuttia aikaa mennä passintarkastukseen. Olemme Ranskassa ja lähdössä lautalla kohti Englantia. Passintarkastuksen jälkeen takaisin bussiin odottelemaan noin tunniksi, jonka jälkeen pääsemme lautalle. Aamukahvit ja sen jälkeen pelaamaan rallipelejä matkan ajaksi. Reilun tunnin lauttamatkan jälkeen takaisin bussiin ja kohti Lontoota.
Päivä kuluu kierrellen Lontoon katuja ja kahviloita. Illalla kiertuemanagerimme Rik hoputtaa meidät lavalle ja intronauha lähtee soimaan. Monitorimiksaajamme Perttu osui tuurilla paikalle kanakori kourassa, jos ei olisi sattunut, olisimme joutuneet aloittamaan täysin ilman monitorointia. Keikan jälkeen kuulin että aloitimme tietämättämme kymmenen minuuttia liian aikaisin, ja edes kaikki yleisö ei ollut ehtinyt vielä jonottaa sisälle. Rik ison kihon eli Sonatan kiertuemanagerin, Neubin, puhutteluun. Winterborn vetää kuitenkin kiertueen parhaan keikan ja yleisö on villinä ihan eri meiningillä kuin Saksassa. Lontoo on hanskassa. Täpötäyteen ahdetusta salista kuulee myös yllättävän paljon suomenkielisiä huutoja. Keikan jälkeen tapaan tuttujani Lontoosta ja tämän jälkeen bussi jatkaa matkaa taas kohti seuraavaa keikkapaikkaa.
Pe 4.12.2009
Tämän päivän keikka on Hard Rock Hell -festivaaleilla Prestatynissa, Walesissa. Olemme aamulla herätessäni jo keikkapaikan pihalla, iso ja kolkko sekä osittain ränsistynyt lomakohde, jossa on hotellit, vesipuistot ja pelihallit. Aamiaisella tarjoillaan upporasvassa paistettuja leipiä ja kananmunia. Ei ihan suomalaiseen makuun, ei. Päiväksi kiertelemään leppoisaa Emmerdalen näköistä Prestatynin kylää. Vapola innostuu ottamaan Shred Patrol -tatuoinnin ja Teemun kanssa menemme parturiin ja kirkkoon. Pitkän kiertelyn jälkeen takaisin keikkapaikalle, jossa jo bändit olivat alkaneet soittamaan, meidän soittoaikamme on varttia vaille kaksitoista illalla. Kauhealla häslingillä vaihto edellisen bändin jälkeen ja suttaus voi alkaa. Keikka menee pieniä teknisiä ongelmia lukuun ottamatta ihan hyvin.
Steve Harris käy katsastamassa Sonatan keikan lavan sivusta ja ilmoittaa että tulee vielä moikkaamaan bändiä, Winterbornin porukkahan on tottakai myös odottamassa, milloin bassolegenda pärähtää kehiin. Tekstiviesti, ettei jaksakaan enää lähteä hotellilta takaisin pelipaikoille. Ilmoittaa että Sonatalla varmaan riittää hännystelijöitä ilman häntäkin. Pettyneitä naamoja ympäri Sonatan takahuonetta.
La 5.12.2009
Aamulla menemme bändin porukalla katsastamaan Dudleyn torielämää ja kahvittelemaan keskustan kuppilaan. Soundcheckit menee jälleen myöhäiseksi, koska lava on käsittämättömän pieni ja korkea ja Sonatan aikataulut venytvät. 22 minuuttia ennen keikan alkua saamme kuitenkin kaikki valmiiksi ja pikaisen ruokailun jälkeen aloitamme keikan. Täydellisen valmistautumattomuuden jälkeen keikka osoittautuu todella positiiviseksi yllätykseksi. Yleisöä on paikalla paljon ja he ovat hyvin mukana. Illan päätteeksi vielä fiilistelemme salissa ennen kuin bussi lähtee takaisin kohti Euroopan mannerta.
Wednesday, December 2, 2009
Ma 30.11.2009
Utrechtissa Hollannissa paikallisen kuppilan/treenikämppäkompleksin/studion pihalla parkissa bussissa. Suihkut ja biljardipöydät löytyy tuosta monipaikasta. Tuuraava bussikuskimme tekee keittiötiloissa meille saavillisen saksalaista perinteistä kanakeittoa, jossa on paljon vihanneksia. Kyllähän sitä kerran söi, mutta saavi oli ehkä hieman yliammuttu määrä. Päivä kuluu ikävöidessä kotosuomea ja ihmisiä siellä sekä kirjojen ja elokuvien parissa. Aikaisin nukkumaan ja reilut 13h yöunet aluilleen.
Ti 1.12.2009
Shredpatrolin Hulk Hokkala täyttää tänään vuosia. Teemun kanssa lähdemme Utrechtin keskustaan kävellen syömään ja ostoksille. Päivä kuluukin siinä sujuvasti ja tarttuu matkaan jotain vaatetustakin. Takaisin illalla bussille päästyämme juhlimme Hulkia kakkukahvein. Fiilistelyä ja biljardinpelaamista. Huomenna onneksi paluu arkeen ja Saksaan rokkaamaan.
Utrechtissa Hollannissa paikallisen kuppilan/treenikämppäkompleksin/studion pihalla parkissa bussissa. Suihkut ja biljardipöydät löytyy tuosta monipaikasta. Tuuraava bussikuskimme tekee keittiötiloissa meille saavillisen saksalaista perinteistä kanakeittoa, jossa on paljon vihanneksia. Kyllähän sitä kerran söi, mutta saavi oli ehkä hieman yliammuttu määrä. Päivä kuluu ikävöidessä kotosuomea ja ihmisiä siellä sekä kirjojen ja elokuvien parissa. Aikaisin nukkumaan ja reilut 13h yöunet aluilleen.
Ti 1.12.2009
Shredpatrolin Hulk Hokkala täyttää tänään vuosia. Teemun kanssa lähdemme Utrechtin keskustaan kävellen syömään ja ostoksille. Päivä kuluukin siinä sujuvasti ja tarttuu matkaan jotain vaatetustakin. Takaisin illalla bussille päästyämme juhlimme Hulkia kakkukahvein. Fiilistelyä ja biljardinpelaamista. Huomenna onneksi paluu arkeen ja Saksaan rokkaamaan.
Subscribe to:
Posts (Atom)