Thursday, December 17, 2009

Ma 14.12.2009
Heräämme aamulla Göteborgissa ja Tourist Patrol lähtee jälleen katsastamaan kaupunkia. Löydämme ruokapaikan, josta saamme perunamuusia ja lihapullia. Uskomaton fiilis. Keikkapaikan takahuone on todella ahdas, Winterbornille ja Delainille on varattu noin 6 neliömetrin kokoinen huone, onhan meitä yhteensä 14. Keikka sujuu kuitenkin hienosti ja ruotsalaisyleisö on Winterbornille todella suotuisaa. Illalla matka jatkuu kohti Tukholmaa.


Ti 15.12.2009
Viisi viikkoa sitten astuimme kiertuebussiin ja tuntuu kuin olisi mennyt vain hetki kun olemme jo Tukholmassa ja kiertueen viimeisellä keikalla. Käymme keskustassa rämpimässä tuulisessa räntäsateessa hetken, kunnes hyppäämme taksiin ja takaisin keikkapaikalle. Kun on kiertueen viimeinen keikka, on luvassa tietenkin jotain spesiaalia:

Winterborn aloittaa keikan ja kaikki sujuu hienosti. Yllätyksenä saamme kuitenkin jo toisen biisin jälkeen korviimme hollantilaista kansanmusiikkia huiluilla soitettuna. Alkaahan se naurattaa, yleisö on vähän ihmeissään miksi naureskelemme, kun he eivät sitä kuitenkaan kuulleet. Keikka jatkuu ja toiseksi viimeisen kappaleen lopussa yllättäen mukanamme soittaa myös toinen rumpali Sonatan Tommyn rummuilla. Kannuissa on tonttulakkiin ja punanenään pukeutunut Tony. Winterbornin setin jälkeen Vapola, Koskela ja Hänninen poistuu lavalta ja heidät korvaa ryhmän Mental Care Foundationiksi täydentävä Henkka Sonatasta, esitämme Ruotsalaisille yhden kappaleen kotikutoista thrashia. Yleisö on ihmeissään.

Delainin setti sujuu ilman isompia pelleilyjä, tosin vain viimeiseen kappaleeseen saakka, kapuamme Tonyn kanssa lavalle huvittelemaan videokameran kanssa, he luulevat, että yllätys on siinä, tosiasiassa ei. Henkka on varustautunut omalla syntikallaan ja soittaa Delainin Pristine -kappaleen loppusoiton päälle Europen Final Countdownin teeman, joka sopii kappaleeseen vähän turhan hyvin. Aluksi soitto menee vain monitoreihin, mutta Ahti innostuu ja juoksee etupään miksauspöydälle ja jakaa ilon myös koko yleisölle. Kaikki muut ottavat asian huumorilla, mutta kappaleen säveltäjä Martijn ei ihan täysin ymmärrä vitsiä. Myöhemmin illalla hänkin kuitenkin osaa jo nauraa asialle.

Delainin Charlotte on laulanut Sonatan kanssa kappaleen Last Drop Falls lähes koko kiertueen ajan. Nyt Tony esittelee jälleen tavalliseen tapaan Charlotten yleisölle, mutta lavalle kapuaakin tonttupukuun pukeutunut miksaajamme. Pienen naureskelun jälkeen show kuitenkin jatkuu normaalisti. Fullmoon -kappaleessa Winterborn päättää kuvittaa kappaleen teeman ihmisvartaloita käyttäen. Kappaleen kertosäkeessä lavalla loistaakin neljä täysikuuta. Don't Say A Wordissa vielä Sonatan teknikot käyvät esittämässä kappaleen instrumentaaliosion käyttäen leikkisoittimia pukeutuen pelleasuihin.

Keikka päättyy ja juhlistamme haikeina kiertueen päättymistä keikkapaikalla bussin lähtöön saakka. Hollantilaiset lähtevät takaisin kotiin ja he heittävät meidät satamaan hotelliin. Hyvästelemme Delainit ja menemme nukkumaan.


16.12.2009
Matkapäivä, aamulla puoli seitsemältä herätys. Muutaman tunnin nukkumisen jälkeen taksilla laivalle ja hyttiin uudestaan nukkumaan. Päivällä herään ja käyn kahvilla ja ostoksilla, laivalla ollaan ja kyllähän se suomalaisuus näkyy heti. Esiintyvänä artistina on Ari Klem ja Pajatso. Huh huh. Lihapullia ja perunamuusia taas vaihteeksi syömään ja sen jälkeen katsastamaan Bruce Willisin uusi elokuva laivan elokuvateatteriin, matka kuluu mukavammin näin. Puolen vuorokauden risteilyn jälkeen Turussa ja siirtyminen junaan, pari tuntia Tampereelle ja tunnin vaihto kohti Kokkolaa. 5 viikkoa ollaan oltu reissussa ympäri ämpäri ja ainoa liikennemyöhästyminen 25000 kilometrin matkalla Serbian siltaan ajamisen lisäksi tapahtuu vajaaksi neljäksi tunniksi tarkoitetulla Tampere - Kokkola välillä. Juna pysähtyy noin 30 km ennen kotia ja odotamme paikalla lähes 4 tuntia. Puoli kahdeksalta vihdoin aamulla kotona. Kylmähän täällä on.

No comments:

Post a Comment